Ikävä kyllä huomaan toistavani itseäni. Joitakin asioita olen toistellut musiikintekijäjärjestön puheenjohtajan ominaisuudessa jo kohta yhdeksän vuotta, joitakin vasta tämän poikkeuksellisen ajan. Väliin on mahtunut hyviä ja huonoja vuosia, kulttuurin kannalta hyviä ja huonoja hallituksia. Paljon on kertynyt hyviä selvityksiä, raportteja ja ylistystä juhlapuheiden yhteydessä. Ja arvovalintoja on tehty?

Freelancereille korvaus tulonmenetyksistä

Kiltisti olemme kestäneet rajoitukset, vaikka ne ovat jo yli vuoden ajan vieneet tuhansilta ammattimuusikoilta mahdollisuuden työntekoon ja elävän musiikin tekijänoikeuskorvaukset musiikintekijöiltä. Olemme hyväksyneet rajoitukset, vaikka ne ovat tuntuneet potkaisuilta väärään nilkkaan, kun tartuntaryppäät kun ovat olleet jossain ihan muualla. Olemme olettaneet, että freelancereiden tukala tilanne on tiedostettu ja että meidän vuoromme tulee vielä!

Niinpä tulikin. Hallitus lupasi lisätalousarviossaan kaikille kulttuurialan freelancereille korvausta tulonmenetyksiin 15 miljoonaa euroa. Pelkästään musiikkialan freelancereiden menetykset jo vuoden alussa ovat yli 100 miljoonaa euroa. Vaikka kuinka tasapuolisesti ja oikeisiin osoitteisiin jaettaisiin, ei tuolla summalla päästä edes yhden kuukauden työskentelyapurahan tasolle.

Ja apurahaa tuo tuki ei tietenkään saa olla, vaan korvausta todellisista tulonmenetyksistä, ja vain freelancereille! Työ jatkuu…

Työttömyysturva

Kiltisti olemme odottaneet, että viime kesänä sosiaali- ja terveysministeri Pekoselle luovuttamamme adressi tekijänoikeustulojen vaikutuksista työttömyysturvaan viimein nytkäyttäisi korjausliikkeen käyntiin. Tekijänoikeustulo kun on käyttökorvausta jopa vuosia sitten tehdystä työstä, eikä kerrytä turvaa, mutta leikkaa kyllä, niin kuin olette huomanneet. Sivistysvaliokunnan yksimielisen tuen, kansanedustajien kirjallisten kysymysten ja aktiivisen lobbauksen jälkeen on todettava, että eipä nytkähtänyt vielä. No, työ jatkuu…

Tekijänoikeusdirektiivi

Kansallisen implementoinnin aika ei taida olla kesäkuussa, niin kuin alun perin oli tarkoitus.

Musiikintekijöiden tavoite on, että direktiivi tulee Suomessa voimaan mahdollisimman tarkasti alkuperäisen direktiivin hengen ja viestin mukaisena: tukee tekijän oikeuksia saada tekemästään työstä kohtuullinen ja oikeasuhtainen korvaus, sekä velvoittaa alustapalvelut sopimaan tekijänoikeudellisen sisällön käytöstä.

Viime vuoden lopussa olikin järkytys nähdä OKM:n esitys Artikla 17:n toteuttamiseksi!

Esityksen mukaan isojen alustapalveluiden vastuu alkaa vasta, kun oikeudenhaltija esittää luvattomasta sisällöstä poistopyynnön.

Tämä tulkinta ei millään tavoin kannusta alustoja sopimaan tekijänoikeudellisen sisällön käytöstä eikä yhdenmukaista eurooppalaisia käytäntöjä, niin kuin alkuperäisen direktiivin tavoite on. Suomi ei mitenkään voi tehdä omaa, direktiivin vastaista ja muuta EU-aluetta hämmentävää tulkintaa, sillähän vesitettäisiin koko alkuperäinen tavoite!

Onneksi työ vielä jatkuu…

Kuntavaalit ja kulttuuri

Viime vuonna kunnissa jäi käyttämättä 23 miljoonaa euroa kulttuuriin tarkoitettua rahaa. Jotkut kunnat suuntasivat varat uudestaan kulttuurille, mutta joissakin ne siirrettiin yleiseksi puskurirahastoksi, pahan päivän varalle.

Pitäisikö poikkeusaikoina tehdä vähemmän byrokratiaa ja enemmän arvovalintoja? Ja muistaa, mitä kulttuuri tekee kuntalaisten viihtymiselle, mielenterveydelle ja kuntien työllisyydelle.

Tehdään vaalivalintoja kulttuurin puolesta. Ja rokotusvalintoja itsemme, toistemme ja tulevaisuuden puolesta! Arvoisaa kevättä!

Kaija Kärkinen
Kirjoittaja Suomen Musiikintekijöiden hallituksen puheenjohtaja.